Lämpöpumpun käyttökustannuslaskuri

Mitä lämpöpumppu oikeasti maksaisi käyttää — ja voittaisiko se sen, millä lämmität nyt? Laskuri muuntaa jokaisen lämmitysmuodon yhden hyötylämmön kilowattitunnin hinnaksi ja kertoo sitten, minkä hyötysuhteen lämpöpumppu vähintään tarvitsee voittaakseen.

Tyypillinen suomalainen omakotitalo (120–160 m²) tarvitsee noin 15 000–25 000 kWh lämpöä vuodessa; hyvin eristetty uudiskohde selvästi vähemmän. Jos sinulla on kaukolämpö, lämmöntarve lukee jo kilowattitunteina laskussa.

Näin käytät laskuria

  1. Valitse maa. Se esitäyttää paikallisen sähkön hinnan ja — tärkeintä — sen lämmitysmuodon, jota vastaan oikeasti kilpailet. Suomessa se on kaukolämpö, varaava sähkölämmitys tai puu; Saksassa ja Britanniassa kaasukattila; Puolassa hiili.
  2. Syötä vuotuinen lämmöntarpeesi kilowattitunteina. Kaukolämmössä se lukee laskussa; pelletillä kerro kilot noin 4,8 kWh:lla; puulla motti on karkeasti 1 300 kWh hyötylämpöä.
  3. Syötä lämpöpumpun SCOP — vuosihyötysuhde, siis rehellinen koko vuoden luku, ei laboratoriolukema pakkauksen kyljestä.
  4. Säädä nykyisen järjestelmän hinta ja hyötysuhde, lisää asennuskustannus ja mahdollinen kotitalousvähennys, ja klikkaa Vertaa käyttökustannuksia.

Ainoa rehellinen tapa verrata lämmitysjärjestelmiä

Sähkön hinnan vertaaminen suoraan kaukolämmön hintaan on merkityksetöntä, koska ne ostavat eri määrän lämpöä. Kaukolämmön kilowattitunti on kilowattitunti lämpöä — se mitataan talon seinällä ja hyötysuhde on käytännössä 100 %. Sähkön kilowattitunti lämpöpumpun läpi, jonka SCOP on 3,2, on 3,2 kilowattituntia lämpöä. Vasta kun muunnat molemmat hyötylämmön hinnaksi, vertailu on mielekäs.

Yhden hyötylämmön kWh:n hinta = energian hinta ÷ järjestelmän hyötysuhde

Lämpöpumpulla hyötysuhde on SCOP — SCOP 3,2 tarkoittaa 320 %:n hyötysuhdetta, koska pumppu siirtää lämpöä sen sijaan että tuottaisi sitä. Juuri tämä muunnos erottaa tämän laskurin niistä, jotka vertaavat vain otsikkohintoja.

Kannattavuus-SCOP — luku, joka kannattaa muistaa

Tulos antaa luvun, esimerkiksi 2,6. Se tarkoittaa: sinun sähkön hinnallasi ja nykyisen lämmitysmuotosi hinnalla lämpöpumpun on saavutettava koko vuoden keskiarvona vähintään SCOP 2,6, jotta se olisi käyttökustannuksiltaan nykyistä halvempi. Sen alle jäädessään se maksaa sinulle enemmän.

Kannattavuus-SCOP = sähkön hinta ÷ (energian hinta ÷ nykyisen järjestelmän hyötysuhde)

Tämä on testi, jonka voit kohdistaa mihin tahansa tarjoukseen. Nykyaikainen ilma-vesilämpöpumppu hyvin eristetyssä talossa lattialämmityksellä yltää realistisesti SCOP 3,5–4,5. Sama laite huonosti eristetyssä talossa pienillä, kuumilla pattereilla jää ehkä 2,5:een. Jos kannattavuus-SCOP:si on 3,4 ja talosi on jälkimmäistä tyyppiä, rehellinen vastaus on, ettei lämpöpumppu säästä rahaa ennen kuin parannat lämmönluovuttimia tai eristystä.

Menoveden lämpötila on vipuvarsi. Jokainen 5 °C, jonka saat sen laskemaan, lisää SCOP:iin noin 10–15 %.

Suomessa vastustaja ei ole kaasu

Useimmat netin lämpöpumppulaskurit vertaavat kaasukattilaan, koska ne on kirjoitettu Saksaa tai Britanniaa varten. Suomessa vertailu on merkityksetön: kaasukattiloita ei käytännössä ole. Vastustajat ovat täällä toiset, ja ne ovat eri tavoin vaikeita:

  • Kaukolämpö — kerrostaloissa ja monilla taajama-alueilla vallitseva. Kaukolämpö mitataan toimitettuna lämpönä, joten sen hyötysuhde on talon seinällä lähes 100 % — se on siis huomattavasti kovempi vastustaja kuin kaasukattila. Lämpöpumppu tarvitsee sekä hyvän SCOP:n että kohtuullisen sähkön hinnan voittaakseen. Muista myös, että kaukolämmössä on tehomaksu, joka ei katoa sillä että käytät vähemmän.
  • Varaava sähkölämmitys — täällä lasku on yksinkertainen: lämpöpumpun säästö on suoraan (1 − 1/SCOP), eli noin 70 % SCOP:lla 3,3. Tämä on suomalaisen omakotitalon yleisin ja kannattavin muutos, ja siksi ilmalämpöpumppu maksaa itsensä usein takaisin kolmessa tai viidessä vuodessa.
  • Maalämpö on itse asiassa myös lämpöpumppu, ja sen SCOP on 4,0–5,0. Jos haluat verrata ilma-vesilämpöpumppua maalämpöön, aja laskuri kahdesti.
  • Puu ja pelletti — halpa kilowattitunti mutta hyötysuhde 75–90 %, ja lisäksi työtä: hakkaaminen, kantaminen, nuohous. Laskuri laskee vain rahaa, ei työtunteja.

Laskuri esitäyttää sen lämmitysmuodon, joka on maallesi oikeasti relevantti, ja antaa sinun vaihtaa sen.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on SCOP ja miksei COP?
COP on hyötysuhde yhdessä toimintapisteessä, yleensä imartelevassa. SCOP on koko lämmityskauden keskiarvo, mukaan lukien ne kylmät päivät, jolloin pumppu joutuu töihin. Valmistajat ilmoittavat molemmat; vain SCOP ennustaa sähkölaskusi.
Minkä SCOP:n voin realistisesti odottaa?
Ilma-vesilämpöpumppu hyvin eristetyssä talossa lattialämmityksellä: 3,5–4,5. Sama laite vanhoilla korkealämpöpattereilla: 2,5–3,0. Maalämpö: 4,0–5,0. Ilmalämpöpumppu Etelä-Suomessa voi olla korkeampikin, mutta se lämmittää vain ne huoneet, joihin se yltää.
Mistä löydän vuotuisen lämmöntarpeeni?
Kaukolämmössä se lukee jo laskussa kilowattitunteina tai megawattitunteina. Sähkölämmityksessä ota vuosikulutus ja vähennä kotitaloussähkö (perheellä noin 4 000–5 000 kWh). Pelletillä kerro kilot noin 4,8 kWh:lla; öljyllä litrat noin 10 kWh:lla.
Onko lämpöpumppu halvempi kuin kaukolämpö?
Joskus — ja se on paljon tasaisempi ottelu kuin kaasuvertailu. Kaukolämpö laskutetaan toimitettuna lämpönä, joten sen tehollinen hyötysuhde on lähellä 100 %:a. Lämpöpumppu tarvitsee aidosti hyvän SCOP:n ja kilpailukykyisen sähkön hinnan voittaakseen sen — juuri sen kannattavuusluku tässä työkalussa kertoo. Älä unohda kaukolämmön tehomaksua, joka jää usein voimaan myös muutoksen jälkeen.
Ottaako laskuri huomioon huollon ja perusmaksut?
Ei — se vertaa käyttökustannusta ja maksaa asennuksen takaisin. Molemmissa järjestelmissä on huoltokuluja, ja jos irtisanot kaukolämmön kokonaan, säästät myös sen perusmaksun, mikä parantaa lämpöpumpun laskelmaa. Lisää se erikseen, jos sillä on sinulle merkitystä.
Miksi takaisinmaksuaikani on niin pitkä?
Yleensä siksi, että asennuskustannus on suuri suhteessa säästöön. Kotitalousvähennys muuttaa kuvaa merkittävästi, ja siksi avustuskenttä on olemassa. Tarkista myös kannattavuus-SCOP: jos se on lähellä odottamaasi SCOP:ia, käyttökustannussäästö on ohut eikä mikään takaisinmaksuaika näytä hyvältä.

Lisää laskureita

Kaikki laskurit

Perusteet ja Ohmin laki

Vastukset ja kondensaattorit

Teho, johdotus ja sähköverkko

Elektroniikkasuunnittelu