Sopimustehon ja pääsulakkeen laskuri

Useissa maissa maksat kiinteää maksua sopimastasi tehosta, käytit sitä tai et. Suomessa ei ole erillistä tehosopimusta pientaloille — mutta sama logiikka pätee silti, sillä siirtolaskun perusmaksu määräytyy pääsulakkeen koon mukaan. Laske, minkä kokoista sulaketta todella tarvitset ja mitä yksi porras alaspäin on vuodessa arvoltaan.

Laske mukaan vain ne laitteet, jotka oikeasti käyvät samaan aikaan. Tyypillinen pahin tapaus: uuni 2,2 kW + induktioliesi 3 kW + vedenkeitin 2 kW = 7,2 kW — mutta vain jos todella käytät kaikkia kolmea yhtä aikaa.

Näin käytät laskuria

  1. Valitse maa. Espanja ja Italia laskuttavat kilowateissa, Ranska ja Portugali kilovolttiampeereissa, ja Tšekki — kuten Suomi ja Ruotsi — pääsulakkeen ampeerimäärän mukaan. Työkalu vaihtaa oikeaan portaikkoon automaattisesti.
  2. Valitse taso, joka sinulla on tällä hetkellä (se lukee siirtolaskussa ja on merkitty pääsulakkeeseen).
  3. Syötä suurin yhtäaikainen kuormasi: niiden laitteiden summa, jotka realistisesti voivat käydä samalla hetkellä.
  4. Klikkaa Tarkista sopimustehoni, niin näet tarvittavan tason, vuosisäästön ja muutosmaksun takaisinmaksuajan.

Näin se toimii Suomessa — ja miksi moni maksaa liikaa

Suomessa ei ole espanjalaista potencia contratada -järjestelmää: et osta kilowatteja tehosopimuksena. Mutta siirtolaskun perusmaksu on käytännössä sama asia, sillä se on sidottu pääsulakkeen kokoon. Yleisin koko on 3 × 25 A, mutta moni omakotitalo on rakennettu 3 × 35 A:lla tai suuremmalla, koska aikanaan oli sähkökiuas ja suora sähkölämmitys — ja se sulake on siellä yhä, vaikka talossa olisi nyt maalämpö.

Ero on rahassa merkittävä: siirron perusmaksu 3 × 35 A:lla on tyypillisesti kymmeniä euroja kuukaudessa enemmän kuin 3 × 25 A:lla, ja se maksetaan joka kuukausi riippumatta siitä kulutatko mitään. Pienentäminen vaatii soiton verkkoyhtiöön ja sähköasentajan käynnin, mutta säästö toistuu vuosi toisensa jälkeen.

Toiseen suuntaan ongelma on yhtä todellinen: 3 × 25 A ei aina riitä induktioliedelle, kiukaalle ja sähköauton laturille samaan aikaan. Ratkaisu on tällöin useimmiten kuormanohjaus laturissa — se rajoittaa auton latausta, kun talo vetää paljon — eikä suurempi sulake. Se on lähes aina halvempi.

Laskuesimerkki: 3 × 25 A 400 voltin liittymä kestää noin 17 kW, 3 × 35 A noin 24 kW ja 3 × 50 A noin 35 kW. Yli 63 A:n liittymissä verkkoyhtiöt siirtyvät tehotariffiin, jossa maksu perustuu mitattuun huipputehoon eikä enää sulakkeen kokoon — silloin huipputehon leikkaaminen alkaa vaikuttaa laskuun suoraan.

Tyypilliset kuormat

LaiteTyypillinen teho
Induktioliesi (käytössä)3,0–7,4 kW
Sähköuuni2,0–2,5 kW
Vedenkeitin1,8–2,2 kW
Pyykinpesukone (lämmitys)2,0 kW
Astianpesukone (lämmitys)1,8–2,2 kW
Kuivausrumpu2,5 kW
Käyttövesivaraaja1,5–3,0 kW
Sähkökiuas6,0–9,0 kW
Ilmastointilaite (12 000 BTU)0,8–1,2 kW
Lämpöpumppu (omakotitalo)1,0–5,0 kW
Sähköauton laturi3,7–11 kW
Kaikki muu (perustaso)0,3–0,6 kW

Olennaista on yhtäaikaisuus. Uunilla, liedellä, vedenkeittimellä ja rummulla on kaikilla korkeat nimellistehot, mutta todennäköisyys että kaikki neljä käyvät samalla minuutilla on useimmissa kodeissa pieni — ja rumpu voi odottaa. Sähkökiuas on suomalainen poikkeus: se on suuri, se käy pitkään ja se käy usein samaan aikaan kuin ruoanlaitto. Mitoita realistisen pahimman tapauksen mukaan, älä teoreettisen.

Maissa, joissa teho on aito sopimus

Etelä-Euroopassa sopimusteho on oma rivinsä laskussa, ja siellä on rahaa haettavana:

  • Espanja: alan arvioiden mukaan noin 60 % kotitalouksista on sopinut enemmän tehoa kuin tarvitsee, ja maksaa siitä kymmeniä euroja vuodessa tyhjästä.
  • Portugali: rangaistus on pahempi kuin pelkkä maksu, sillä sähkön alv on 6 % ensimmäisiltä 200 kWh:lta — mutta vain 6,9 kVA:aan asti. Sen yli maksat 23 % jokaisesta kilowattitunnista.
  • Italia: siellä on päinvastainen ongelma. Vakioliittymä 3 kW ei kestä induktiolieden, uunin ja lämpöpumpun yhdistelmää, ja mittari laukeaa.

Vastaus on molempiin suuntiin sama: laske suurin kuorma, joka oikeasti käy yhtä aikaa, lisää marginaali ja sovi täsmälleen se.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on sopimusteho?
Suurin teho, jonka liittymäsi saa ottaa, sovittuna sopimuksessa ja laskutettuna kiinteänä maksuna. Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Ranskassa se on oma rivinsä laskussa. Suomessa sitä vastaa pääsulakkeen koko, joka määrää siirtolaskun perusmaksun.
Paljonko säästän pienentämällä pääsulaketta?
Se riippuu verkkoyhtiöstä, mutta siirtyminen 3 × 35 A:sta 3 × 25 A:iin on tyypillisesti satojen eurojen vuosisäästö omakotitalossa. Tarkista verkkoyhtiösi hinnasto, vertaa suurimpaan yhtäaikaiseen kuormaasi ja soita heille — muutos on kertaluonteinen, säästö toistuu joka vuosi.
Mitä tapahtuu, jos sulake on liian pieni?
Pääsulake palaa tai laukeaa, kun ylität rajan. Se ei ole vaarallista, mutta sulake on vaihdettava. Jos se tapahtuu useammin kuin hyvin harvoin, nosta yksi porras — tai asenna kuormanohjaus. Juuri tätä varten laskurissa on turvamarginaali.
Mistä löydän nykyisen pääsulakkeeni koon?
Se lukee siirtolaskussa (esim. 3 × 25 A) ja on merkitty itse sulakkeisiin sähkökeskuksessa. Etelä-Euroopassa vastaava erä on nimeltään potencia contratada, potenza impegnata, potência contratada tai puissance souscrite.
Tarvitsenko suuremman sulakkeen sähköauton laturille?
Useimmiten et. Kuormanohjauksella varustettu laturi mittaa talon kokonaisottoa ja rajoittaa latausta tarvittaessa, jolloin pääsulake ei koskaan pala. Se on lähes aina halvempaa kuin sulakkeen suurentaminen, ja auto latautuu yön aikana silti täyteen.
Mikä on tehotariffi?
Yli 63 A:n liittymissä verkkoyhtiöt laskuttavat mitatun huipputehon mukaan sulakkeen koon sijaan. Silloin ratkaisevaa ei ole liittymän koko vaan se, kuinka korkealle hetkellinen tehohuippusi nousee — ja huippujen tasaaminen alkaa suoraan pienentää laskua.

Lisää laskureita

Kaikki laskurit

Perusteet ja Ohmin laki

Vastukset ja kondensaattorit

Teho, johdotus ja sähköverkko

Elektroniikkasuunnittelu